Linnut ja pieneläimet yläpohjassa: näin räystäsverkot ja suojaukset ehkäisevät vahingot

Räystäsverkot ja suojaukset estävät lintuja, oravia ja muita pieneläimiä pääsemästä yläpohjaan. Suojaus vaatii kuitenkin tarkkaa suunnittelua, sillä räystään kautta kulkevan ilman täytyy päästä virtaamaan myös suojauksen asentamisen jälkeen. Oikein toteutettu ratkaisu sulkee eläinten kulkureitit heikentämättä katon tuuletusta.

Eläinten liikkumisesta kertovat rapina, raapiminen ja siipien äänet. Muita merkkejä ovat ulosteet, pesäainekset, irronneet eristeet ja räystään tuntumassa näkyvät karvat tai höyhenet. Ongelma kannattaa tutkia ennen kulkuaukkojen sulkemista, jotta eläimiä tai aktiivisia pesiä ei jää rakenteiden sisään.

Mistä linnut ja pieneläimet pääsevät yläpohjaan?

Tyypillinen kulkureitti sijaitsee räystäällä, jossa katon tuuletusrako avautuu ulkoilmaan. Lintu mahtuu yllättävän pienestä raosta, ja orava voi laajentaa aukkoa hampaillaan. Myös päätyräystäiden kolot, irronneet otsalaudat, harjan puutteelliset tiivisteet ja läpivientien ympärille jääneet raot tarjoavat reitin yläpohjaan.

Eläin käyttää usein rakennuksen vieressä kasvavaa puuta, syöksytorvea tai muuta rakennetta päästäkseen katolle. Katolta se etsii suojaisan ja lämpimän kolon. Vaurioitunut räystäs voi tarjota valmiin sisäänkäynnin, joten katon ulkopuolinen tarkastus kuuluu ongelman selvittämiseen. Samalla kannattaa tarkistaa katon yleiskunto katon kuntotarkastuksen tavoin.

Kulkureittejä voi olla useita, vaikka ääni kuuluisi vain yhdestä kohdasta. Yläpohjassa ääni siirtyy puuosia ja muita rakenteita pitkin. Siksi pelkkä äänen perusteella tehty paikannus ei riitä, vaan räystäät, harja, päädyt ja läpiviennit täytyy käydä järjestelmällisesti läpi.

Mitä vahinkoja yläpohjaan päässyt eläin voi aiheuttaa?

Linnut kuljettavat yläpohjaan ruohoa, sammalta, oksia ja muuta pesäainesta. Materiaali voi tukkia tuuletusrakoja ja kerätä kosteutta ympärilleen. Ulosteet likaavat eristeitä ja puuosia sekä voivat aiheuttaa hajuhaittoja. Kuolleet eläimet ja pesiin jääneet ravintotähteet houkuttelevat hyönteisiä.

Oravat ja jyrsijät voivat siirtää lämmöneristeitä, kaivaa niihin käytäviä ja jyrsiä puuta. Sähköjohtojen vaurioituminen muodostaa sähkö- ja paloturvallisuusriskin. Jos eläin rikkoo aluskatetta tai siirtää sitä pois paikaltaan, katteen alle päässyt vesi voi kulkeutua eristeisiin ja kattorakenteisiin.

Pesäainekset ja tukkeutuneet ilmaraot heikentävät kosteuden poistumista. Pitkittynyt kosteusrasitus voi näkyä tummentumina, mikrobikasvuna tai puuosien pehmenemisenä. Aluskatteen ja yläpohjan tuuletuksen toiminta kannattaa tarkistaa samalla, kun eläinten aiheuttamia jälkiä selvitetään.

Kulkureitin sulkeminen ei yksin riitä. Samalla täytyy korjata eläimen aiheuttamat vauriot ja säilyttää yläpohjan suunniteltu ilmankierto.

Räystäsverkot ja suojaukset on sovitettava rakenteeseen

Räystäsverkot ja suojaukset valitaan aukon koon, kattotyypin ja eläinriskin perusteella. Metallinen, korroosiota kestävä verkko sietää säätä ja eläinten käsittelyä paremmin kuin ohut muoviverkko. Silmäkoon pitää estää eläinten pääsy, mutta verkon avoimen pinta-alan täytyy riittää ilmanvaihdolle.

Verkko kiinnitetään tiiviisti koko aukon matkalle. Reunoihin ei saa jäädä kohtia, joista eläin pystyy työntämään verkkoa sivuun. Kiinnityksen tulee kestää tuulta, lumen liikettä ja puuosien elämistä. Verkkoa ei pidä asentaa löysäksi eristeiden päälle, sillä silloin eläin voi painaa sen syrjään tai verkko voi tukkia tuuletusreitin.

Harjalla, päädyissä ja läpivientien ympärillä käytetään rakenteeseen sopivia tiivisteitä, peltejä tai verkotuksia. Polyuretaanivaahto ei yksin sovi eläinsuojaukseksi, koska eläin voi jyrsiä sitä ja umpinainen täyttö voi estää ilman kulun. Korjaajan täytyy sovittaa suojaus olemassa olevaan rakenteeseen ja varmistaa veden hallittu poistuminen.

Eläinsuojaus ei saa estää yläpohjan ilmanvaihtoa

Yläpohjaan kulkeva ulkoilma auttaa poistamaan rakenteisiin päätyvää kosteutta. Ilma tulee tavallisesti sisään alaräystäiltä ja poistuu harjan tai päätyjen kautta. Jos verkko, pesäaines tai eriste tukkii sisääntuloreitin, kosteus voi jäädä yläpohjaan ja tiivistyä kylmille pinnoille.

Suojausta suunniteltaessa tarkistetaan tuuletusaukkojen määrä, koko ja sijainti. Tiheä verkko vähentää ilmavirtaa enemmän kuin harva verkko, ja verkkoon kertyvät lehdet sekä pöly pienentävät avointa pinta-alaa ajan mittaan. Asennuksessa pitää huomioida myös tuulen kuljettama lumi, jotta suojaus ei johda lunta yläpohjaan.

Tuuletuksen toimivuutta arvioidaan kokonaisuutena. Pelkkä avoin räystäs ei auta, jos poistoreitti puuttuu tai eristeet tukkivat ilmavälin. Kosteusjäljet, huurre aluskatteen alapinnassa ja ummehtunut haju edellyttävät yläpohjan tarkempaa tutkimista.

Milloin suojaus voidaan asentaa turvallisesti?

Ennen aukkojen sulkemista pitää varmistaa, ettei yläpohjassa ole eläimiä tai käytössä olevaa pesää. Kevät ja alkukesä ovat lintujen pesinnän kannalta herkkiä aikoja. Luonnonsuojelulaki suojaa lintujen pesiä ja munia pesimäaikana, joten aktiivista pesää ei saa poistaa tavallisen huoltotyön yhteydessä. Ajantasaiset säännökset voi tarkistaa Finlexin luonnonsuojelulaista.

Jos eläin on rakenteessa, turvallinen poistumisreitti suunnitellaan eläinlajin ja tilanteen mukaan. Aukkoa ei pidä tukkia summittaisesti illalla tai eläimen ollessa poissa, sillä rakenteeseen voi jäädä poikasia. Epäselvässä tilanteessa apua kannattaa pyytää eläinsuojeluviranomaiselta, tuholaistorjunnan ammattilaiselta tai luonnonvaraisten eläinten neuvontaa tarjoavalta taholta.

Kun yläpohja on tyhjä, vaurioituneet ja likaantuneet materiaalit poistetaan hallitusti. Työssä käytetään hengityksensuojainta, suojakäsineitä ja suojavaatetusta, sillä kuivuneet ulosteet muodostavat pölyä. Lopuksi kulkuaukot suojataan, tuuletus tarkistetaan ja korjatut kohdat dokumentoidaan myöhempää seurantaa varten.

Seuranta ehkäisee uuden eläinvahingon

Räystäsverkot kannattaa tarkistaa keväällä lumien sulamisen jälkeen ja syksyllä ennen pakkasia. Tarkastuksessa etsitään irronneita kiinnityksiä, taipuneita reunoja, ruostetta ja verkkoon kertynyttä roskaa. Myrsky, lumen paino tai katon huoltotyö voi vaurioittaa aiemmin ehjää suojausta.

Yläpohjassa tarkkaillaan uusia ulosteita, pesäaineksia, eristeiden siirtymistä ja kosteusjälkiä. Sisätiloissa kuuluva rapina on aihe tarkastukselle, mutta myös ulkoa havaittu lintujen toistuva liikkuminen saman räystäskohdan ympärillä voi paljastaa aukon. Varhainen korjaus rajaa työn tavallisesti verkon tai yksittäisen puuosan kunnostamiseen.

Kattokanava Oy tarkastaa Varkaudessa ja muualla toiminta-alueellaan räystäiden, yläpohjan ja kattorakenteiden kuntoa kattotöiden yhteydessä. Ammattilaisen tekemässä tarkastuksessa eläinten kulkureitit voidaan erottaa tuuletukseen kuuluvista aukoista, jolloin suojaus ehkäisee vahinkoja muuttamatta katon kosteusteknistä toimintaa.